Insinööritoimisto Protark tarjoaa kokonaisvaltaisia asiantuntijapalveluja korjausrakentamiseen yksityishenkilöille, taloyhtiöille ja kiinteistönomistajille. Toteutamme hankkeet asiakkaan tarpeen mukaan avaimet käteen -periaatteella, sisältäen tarvittavat tutkimukset, korjaus- ja rakennesuunnittelun sekä hankkeen teknisen kokonaisohjauksen projektin laajuudesta riippuen.
Yksityisasiakkaille tarjoamme myös omakotitalojen uudisrakentamiseen täyden insinööri- ja arkkitehtisuunnittelun projektinjohdolla. Palvelu voi kattaa koko hankkeen tontin hankintaan liittyvästä konsultoinnista rakennuslupavaiheen suunnitelmiin ja tutkimuksiin sekä rakennusaikaisiin vastuutehtäviin, kuten vastaavan työnjohtajan, KVV- ja IV-työnjohtopalvelut.
Kosteuskartoitus on olennainen osa rakennusten kunnon arviointia. Tämä prosessi sisältää pintakosteusmittauksia kosteiden tilojen tarkistamiseksi, ja se kattaa myös riskirakenteet. Yleensä tämä tehdään osana kokonaisvaltaista kuntotarkastusta.Erillisenä palveluna tilattuna kosteuskartoitus tarjoaa tarkempaa tietoa rakennuksen kosteustilanteesta. Se auttaa havaitsemaan mahdollisen liiallisen kosteuden missä tahansa rakennuksen osassa. On tärkeää huomioida, että kosteusongelmia voi ilmetä eri syistä, kuten kondensoitumisesta, ilmavuodoista, vaurioituneista pintamateriaaleista tai putkivuodoista. Jopa maaperästä nouseva kosteus tai vesikaton vuodot voivat aiheuttaa ongelmia rakenteissa ja niiden käyttäjille.Kosteuskartoituksissa kiinnitetään erityistä huomiota ongelma-alueisiin ja tehdään arvioita kosteuden mahdollisista vaikutuksista rakennukseen. Nämä kartoitukset toteutetaan samanlaisena palvelupakettina kuin kuntotarkastuksetkin. Ennen kartoituksen aloittamista sovitaan yksityiskohdista ja tehdään kirjallinen sopimus. Asiakas saa lopuksi kartoituksesta kirjallisen raportin, joka sisältää havainnot ja suositukset kosteusongelmien ratkaisemiseksi.On huomionarvoista, että kosteuskartoitukset sisältyvät aina kuntotarkastuksiin ja kuntotutkimuksiin, ja ne ovat merkittävä osa rakennusten kunnon arviointia ja mahdollisten ongelmien tunnistamista.
Jos kodissa on havaittu kosteusvaurio tai siihen viittaavia merkkejä, on tärkeää tutkia tilanne perusteellisesti. Kosteusvaurion kuntotutkimuksessa arvioidaan vaurion laajuus ja sen aiheuttaja. Tutkimus tehdään huolellisesti, jotta saadaan selville vaurion syy ja voidaan arvioida tarvittavat korjaustoimenpiteet.Sisäilmaongelmat, jotka johtuvat kosteusvaurioista, eivät ole vähäpätöisiä. Kosteusvaurion tutkimiseen ja korjaamiseen on suositeltavaa käyttää aina asiantuntijoita. Perusteellinen kuntotutkimus tarjoaa tarvittavan tiedon korjaustöiden suunnittelua varten. Vain huolellisesti suunnitellut korjaukset mahdollistavat onnistuneen lopputuloksen.Aikainen puuttuminen on usein sekä taloudellisesti että terveydellisesti järkevää. Sisäilmaongelmiin on syytä suhtautua vakavasti ja käsitellä ne huolellisesti.Jokainen kosteusvaurioitunut rakennus on ainutlaatuinen, mutta eri rakennusaikakausilla on omat piirteensä ja tunnettuja ominaisuuksia. Rakennuksen käyttötavoilla ja ylläpidolla on suuri merkitys kosteusvaurioiden muodostumisessa. Hyvin hoidettu ja ylläpidetty talo on yleensä rakenteiltaan terve. Väärin tehdyt korjaukset voivat aiheuttaa kosteusvaurioita tai muita sisäilmaongelmia.Jokainen rakennus on yksilöllinen. Vain perusteellisilla tutkimuksilla saadaan tietoa rakennuksen kunnosta.
Suhteellinen kosteus, usein ilmaistuna prosentteina (%RH), on mittausarvo, joka kertoo ilman vesihöyryn määrän suhteen siihen, kuinka paljon vesihöyryä ilma voisi teoriassa pitää sisällään tietyssä lämpötilassa.Se ilmoittaa ilmassa olevan vesihöyryn määrän suhteessa ilman maksimaaliseen kyllästyspitoisuuteen kyseisessä lämpötilassa.
Lämpökuvaus auttaa havaitsemaan lämpötilaeroja, jotka voivat viitata ongelmiin tai piileviin kohteisiin, joita ei näe paljaalla silmällä esim. Lämpövuotojen havaitseminen, Rakenteiden kosteusvaurioiden tunnistaminen, Sähköjärjestelmien tarkastaminen, Rakenteiden vahvuuksien ja heikkouksien arviointi, Ilmavuotojen paikantaminen jne.
Rakennuksen omistajan vastuulla on hankkia asbestikartoitus ennen remonttia. Taloyhtiöissä asbestikartoituksen voi tehdä joko osakas itse tai taloyhtiö.Suomessa asbestia käytettiin yleisesti rakentamisessa erityisesti 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Rakennusmateriaaleissa saattoi olla asbestia vielä 1990-luvun alkuun saakka. Suurin osa Suomen rakennuksista onkin rakennettu aikana, jolloin asbestia on käytetty. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1993. Asbestia on hyödynnetty laajasti eri materiaaleissa, joten sitä voi löytyä lähes mistä tahansa rakennuksissa. Asbestia on käytetty putkieristeissä, laatoituksissa, tasoitteissa, rakennuslevyissä, katoissa, lämmöneristeissä, äänieristeissä, sähkölaitteissa, paloeristeissä, palo-ovissa, akustiikkaeristeissä, lattiapäällysteissä, liimoissa, vedeneristeissä, tiivisteissä, koneissa, maaleissa ja monissa muissa rakenteissa ja materiaaleissa.
